Rankku
8 months ago
Monday 28 July 2008
Viikon kuva 30/2008
Nyt on näppylät niin, että kun lapset ovat Suomessa ja olen yksin, solmin lenkkareiden nauhat vähän kireämmälle (ovat näes päässeet vähän löystymään kesän aikana), kun kerrankin pääsen lenkille just silloin kun siltä tuntuu. Paitsi tietty työaikana, mutta näin kesäaikaan keskellä päivää on muutenkin liian kuuma.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
8 comments:
Älä yritä löytää vaan hyviä puolia. Tunnen sut, enemmän toivoisit, että olisitte kaikki yhdessä.
Onks paluupäivänne jo selvillä?
No niin taidat tuntea. Eilen Joonalta tuli tekstari: "soita". Ei ollut mitään erikoista asiaa, halusi vain jutella, tuntui ihanalta. Juttelin pitkään molempien kanssa. Tänään Viivi meni 4 päivän tanssileirille ja alkuillasta tuli viesti että kivaa on. Vajaa kolme viikkoa vielä...
Etkös saanut mun sähköpostia? Laitoin sulle kaikki aikataulut.
Oho. Niinpäs taisikin tulla. On se tallessa - nolona täytyy luntata. Onkohan mun muistikin jäänyt kesälomalle???
Toiset ne vaan kohta lomailee, mulla alkaa puolentoista viikon päästä työt. Kamala sana. Tänään kävin jo harjoittelemassa paluuta, torstaina jos uskaltaisi uudelleen :-D Pehmeä lasku.
Kiva kuva! Ens kuussa alkaa mullakin hölkkäily. Nyt on päässyt liikaa löystymään. Se näkyy äkkiä vyötäröllä.
Joo mutta täytyy kesällä ottaa vähän rennostikin. Olisi oikeastaan täytynyt ottaa toisesta lenkkarista kuva, koska nyt yksinollessa joudun ottamaan kotiavaimet mukaan ja (kesä kun on ja lenkillekin pukeudutaan kevyesti) taskujen puutteessa sidon ne kengännauhoihin.
Voi kunpa olisin siellä sun kanssa puuskuttamassa, enkä kotisohvalla karkki suussa:) kaks kertaa oon vasta lenkkeilly muuton jälkeen...
Sari, ex-lenkkikamu
Tuli jo hiki lukiessa ja kuvaa katsoessa=)
Voi Sari älä ole moksiskaan, kuten sanoin niin on mullakin päässyt nauhat löystymään :-) Nyt vähän olen petrannut.
Yksi päivä hölköttelin teidän talon ohi ja tuli niin haikea olo...
Post a Comment