Hihhei!

Koulu alkoi eilen ja ihan ongelmitta. Viivillä jatkaa tuttu kiva ope mutta Joonalla meni kaikki muu uusiksi paitsi luokkakaverit yläasteelle siirtymisen myötä. Kyselin eilen miten eka koulupäivä sujui, hyvin oli kuulemma mennyt yhtä eksymistä lukuunottamatta Ainoastaan kovaa kiirettä valitteli, aikaa luokasta toiseen siirtymiseen oppituntien välillä on varattu ainoastaan 5 minuuttia. Jos seuraava luokka sattuu sijaitsemaan toisessa päässä rakennusta, joka ei ole pieni, on aikuisenkin laitettava töppöstä toisen eteen ehtiäkseen. Oppituntien välissä ei siis ole välituntia kuten Suomessa on totuttu. Päivään kuuluu aamupäivällä yksi ja iltapäivällä yksi välitunti, sekä niiden lisäksi ruokatunti.

Ekan päivän läksyt oli Viivillä kirjoittaa kesän kivoimmasta jutusta (näkyi olevan onkiminen) ja Joonalla opetella ATK-luokan säännöt sekä omat tietokonetunnukset ja salasanat. Minäkin sain osani läksyistä nippuna papereita jotka piti aiheen mukaan joko säilyttää itsellä tiedoksi, keskustella lapsen kanssa tai antaa lapselle mukaan allekirjoitettuna kouluun palautettavaksi. Siinä se ilta menikin. Kokemuksen mukaan parin viikon päästä ollaan päästy normaalista rytmistä kiinni ja saatu vihdoin ja viimein kaikki tarvittavat vihot ym materiaalit hankittua. Vaikka suurin osa hommattiinkin etukäteen, tulee eri opettajilta vielä jonkin aikaa tilauksia.

Sunnuntai-illan vietin muuten lasten kirjoja päällystäessä. Oli vissiin taidot taas hieman ruosteessa tai olen vain syntymähidas, mutta laskin että päällystin 32 kirjaa ja siihen meni melkein 3 tuntia. Ilman taukoja. Laskin muutakin. Viivillä, siis 7-vuotiaalla pikkutytölläni, on 7 matikankirjaa. Siihen lisätään vielä koulusta tulevat Intermath-kirjat saadaan summaksi 9. Ihmetteleville selvennykseksi että luku koostuu seuraavista kirjoista: matikka syys- ja kevätosat, tuumavihko syys- ja kevätosat, lisätehtävävihko syys- ja kevätosat, geometria, sekä Intermath syys- ja kevätosat. Repikää siitä!

Kun lasten asiat on saatu jotenkuten hallintaan, on ilmeisesti aika katsoa omaa hyvinvointia. Lehdethän pursuilevat syksyisin kaikenlaisia vapaa-ajan (olen joskus kuullut sanan…) aktiviteetteja, kunto-ohjelmia, sisustusvinkkejä ym. joten kait sitä on jotain yritettävä itsekin. Mitään uutta en taida jaksaa tälle syksylle ottaa, mutta ajattelin elvyttää vanhan harrastukseni kutomisen, sekä ottaa itseäni (ainakin vähän) niskasta kiinni kuvaamisen suhteen. Jaa entäs se kuntoilu? No, katsotaan jos aikaa jää. Kerron kyllä aikanaan jos on mitä kertoa…

Kutomisen elvytyksen jo aloitin jatkamalla neulepuseron tekoa joka jäi kesken puolitoista vuotta sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan siis. Itse asiassa on jo melkein valmis, hihojen istutusta vaille. Ja ehkä kaula-aukkoa pitää vähän parantaa, on hieman turhan tiukka. Seuraavaan tekeleeseen onkin jo langat valmiina, raahasin Suomesta. Pitää vain miettiä joku kiva malli. Lämmin ja pehmeä siitä ainakin tulee.

Valokuvaamiseen ajattelin laittaa itselleni vähän haastetta jotta tulisi harrastettua ainakin jonkin verran. Eli aloitan uuden osuuden täällä blogissani johon laitan joka viikko viikon kuvan. Monethan harrastavat päivän kuva -jatkumoa mutta ehkä on mulle liikaa se. Viikko riittää. Kuukauden kuva on liian vähän. Ja voittehan te sitten miettiä vaikka mikä niistä viikon kuvista olisi ko. kuukauden kuva Kuva-aiheita en ole miettinyt enkä taida miettiäkään, en halua rajoittaa niitä mitenkään. Luultavasti kuvat tulevat kuitenkin ajankohtaisista aiheista/tapahtumista, jokapäiväisestä elämästä, itselle tärkeistä asioista tai jopa ihan mistä vaan jos on inspiraation puutetta. Joka tapauksessa kuvan täytyy olla sillä kyseisellä viikolla otettu, joten tuoreus taataan. Arkistojen kätköistä en niitä rupea kaivamaan, niiden paikka on muualla.

Joten, kun viimeksi taisin manailla laiskuuttani, niin nyt yritän tehdä asialle jotain.

Palaillaan!